top of page
Koe Metsämuseo
Teollistumisen myötä 1800-luvulla puun kysyntä kasvoi Euroopassa, ja katse kääntyi Lapin koskemattomiin metsävaroihin. Tämä aloitti Lapin vaikuttavimman aikakauden, kun jätkäkulttuuri syntyi ja kymmenet tuhannet ihmiset suuntasivat töihin metsiin kaatamaan ja kuljettamaan puuta etelään. Lapin vauraus ja väestö kasvoivat, erityisesti Rovaniemellä ja muissa väestökeskuksissa.
Lapin Metsämuseo tarjoaa kattavan katsauksen tähän merkittävään aikakauteen ja sen vaikutuksiin, esittäen metsäteollisuuden ja jätkäkulttuurin kehityksen Lapissa 60-luvulle saakka.
Jätkät
Minkälaisia hommia Nätti-Jussi teki?
Ammattimaisia metsätyöntekijöitä kutsuttiin noihin aikoihin jätkiksi, ja monella yhtään paremmin tunnetulla jätkällä oli lempinimi; savotoilla kulkivat Nätti-Jussi, Hankala-Väisänen, Tiiraaja-Mäkinen, Hullu-Hytönen, Niiskuttaja ja moni muu. Etelästä tulleet lentojätkä saattoivat asuskella kämpillä suurimman osan vuodesta, kun taas paikalliset jätkät menivät kotiin aina kun pääsivät. Rahaa tarvittiin, erityisesti kun talvisin ei ollut maataloustöitä tarjolla. Metsämuseossa selviää minkälaisissa hommissa nämä nykyisin jo puolimyyttiset henkilöt liikkuivat, puunkaadosta tukinajoon ja uittoon.
Kämpät ja Emännät
Nurmeksen museo.
1925-29. Raimo Oinosen valokuvakokoelma. Pielisen museo.
Mannelin, 1956. Metsätehon kokoelma. Lusto - Suomen Metsämuseo.
”Aamulla haju oli kämpässä tavallisesti mitä melkoisin, sillä erillisiä valjashuoneita ja kuivaushuoneitakaan ei aluksi ollut, joten hevoskamppeet ja märät vaatteet antoivat oman lisänsä kämpän ominaishajuun. Sanottiin toverihengen elävän.
Ensimmäiset jätkät yöpyivät maastossa, laavuissa tai maasaunoissa. 1900 luvun alussa nähtiin ensimmäiset kämpät, ja muutama vuosikymmen sen jälkeen tullut kämppälaki velvoitti metsäyhtiötä tarjoamaan asumus savottajätkille. Tästä alkoi kehitys joka johti huippuunsa 60 luvulla, kun kaikilla jätkillä oli oma sänkynsä ja lukittava kaappi. Kämppien kehitys liittyy myös suoraan naisten rooliin savotoilla, kun kämppälait lopulta vaativat kämppäemännän joka hoitaa ruuantuotantoa ja siisteyttä jätkien ollessa töissä. Metsämuseossa näät kämppien kehityksen ja pääset tutustumaan oloihin joissa emännät asuivat savottojen kulta-aikana.
Teollistuminen
"Veturit eivät kulkeneet mitenkään kovalla vauhdilla. Vauhtia voisi verrata lähinnä nulkkaavaan hevoseen ja se pysyi samana niin tyhjänä, kuin kuorma päälläkin. Veturia ohjattiin ratista, joka oli auton rattiin verrattuna väärinpäin kallellaan. Ohjaaja joutui hoitamaan työnsä avoimen taivaan alla veturin keulalla."
Hugo Richard Sandberg. K. E. Ståhlberg, 1893. Lusto - Suomen Metsämuseo.
Näin kuvattiin 1900 luvun alussa Suomeen tuotua Sandbergin eli Samperin veturia. Se on ehkä selvin merkki siitä, miten vahvasti savotat olivat osa niin Suomen kuin koko Euroopan teollistumista. Savottojen aikana pioneerit kuten Kemi oy:n metsäpäällikkö Hugo Richard Sandberg panostivat teollisten koneiden tuontiin ja käyttöön savotoilla. Tulipa suomeen paljon tietotaitoa myös, kun erilaisia metsä-alan ammattilaisia koulutettiin niin laitoksissa kuin itse hommaa tehdessä.
Niin muuttuvat työntekijöiden olot, kehittyvät kämpät, kuin myös metsä- ja uittokoneisto olivat osa tätä kehitystä. Kun Suomi teollistui, saattoi sen ensimmäinen merkki olla ryhmä miehiä Lapin metsässä puunkaatohommissa. Metsämuseossa näet metsäteollisuuden osan Suomen teollistumisessa, muun muassa Samperin veturin, Uitto kuutosen, ja kehittyvän moottorisahakannan kautta.
bottom of page